Kysy kemistiltä, osa 7

posted in: Uncategorized | 2

Etikka mietityttää edelleen palstan lukijoita. Jos sinulla on kemiaan liittyviä kysymyksiä, voit lähettää ne tällä lomakkeella, niin kemisti vastaa!

Nimetön lukija kysyy:
”Hyllyä siivotessani sattui väkiviinaetikkapullo putoamaan lattialle ja sen korkki aukesi ja iso osa pullon sisällöstä levisi lattialle. Lattia lainehti etikasta ja vaikka sen pesin moneen kertaan vedellä ei etikan pistävä haju tunnu lähtevän millään. Varsinainen kysymykseni liittyy väkiviinaetikan ja oikeastaan etikkahapon biohajoavuuteen. Onko etikkahappo miten helposti ja nopeasti biohajoavaa? Eikös orgaaniset hapot kuten nyt esimerkiksi etikkahappo hajoa ihan itsestään hapen ja mikrobien vaikutuksesta?

Onko eri etikkatyyppien biohajoamisessa eroa? Opin vähän aikaa sitten, että osa kaupassa myytävistä etikoista on valmistettu maaöljystä eivätkä ole lainkaan kasvipohjaisia. Käsittääkseni Väkiviinaetikka mitä itse olen käyttänyt on kuitenkin kasviperäinen tuote ja siksi nopeasti biohajoavaa.”

Kemisti vastaa:
”Etikkahappo on kyllä biohajoavaa. Etikkahapon voi neutraloida emäksisellä aineella. Puhdistusaineiden pH näkyy yleensä pullossa, emäksisillä se on suurempi kuin 7. Esimerkiksi pH:n arvo 9 viittaa heikkoon emäkseen, joka sopii tähän tarkoitukseen. Kovin vahvaa emästä en suosittele, koska reaktio voi olla kiivas ja vapauttaa paljon lämpöä. Valkaisuainetta ei kannata käyttää, koska se sisältää klooria, joka vapautuu kaasuna reaktiossa etikkahapon kanssa.

Jos etikan ainoa maaöljystä peräisin oleva ainesosa on etikkahappo, on biohajoavuuden kannalta samantekevää, mistä se on peräisin. Molekyyli on sama. Ongelma tulee siinä, että synteettisessä, maaöljystä tai -kaasusta valmistetussa etikassa on todennäköisemmin myös synteettisiä hajusteita, koska luonnolliset aromit puuttuvat. Näistä osa voi olla haitallisia ympäristölle. Jos etikka ei ole valmistettu kasviraaka-aineista, niin sen nimessä ei saa olla muuta kuin ”etikka”. Olet käyttänyt väkiviinaetikkaa. Väkiviinaetikat, viinietikat ja muut etuliitteelliset etikat ovat kasviperäisiä. Näissäkin voi toki olla lisäaineita tai hajusteita, jotka ovat ympäristölle haitallisia. Jos epäilyttää, niin tarkista pullo.”

Kodin kemikaalien sekoittamisesta voi seurata ikäviä yllätyksiä.

2 Responses

  1. Essi Kulju

    Hei,

    Minulla olisi kysymys liittyen tähän samaan aihepiiriin.

    Kuten mainitsit, happo ja emäs reagoivat toisiinsa neutraloimalla toisiaan. Tätä ilmiötä neuvotaan toisinaan käyttämään hyväksi ekologisessa siivouksessa, mm. viemärien puhdistuksessa. Eli ensin kaadetaan viemäriin ruokasoodaa ja sen päälle väkiviinaetikkaa. Syntyy näyttävä vaahto ja kuuluu sihinää. Mutta onko tällä reaktiolla/yhdistelmällä todellisuudessa mitään puhdistavaa vaikutusta? Vai neutraloivatko aineet vain toisensa?

    Arkikokemukseni sanoo, että reaktio auttaisi jonkin verran ennakkoon tehtynä pitämään yllä viemärien puhtautta, eli että tukoksia ei synny niin helposti, mutta mitään kunnon tukoksia sillä ei kyllä saa auki. Perinteiset viemärinpuhdistusaineet ovat voimakkaan emäksisiä, joten sinäänsä tällainen ”luonnollisempi vaihtoehto” kuulostaa kyllä hyvältä.

    Mitä mieltä siis olet?

    • admin

      Kiitos kysymyksestäsi!

      Vastaan tässä nyt lyhyesti, mutta laitan sinulle vielä meiliä ja lopullinen vastaus pääsee seuraavaan Kysy kemistiltä-blogikirjoitukseen. Happamat aineet liuottavat emäksisiä saostumia ja emäksiset happamia, joten neutraloiva vaikutus kohdistuu myös putkessa oleviin saostumiin, ei pelkästään toiseen aineeseen. Aineet voivat siis liuottaa putkien sisäpintoihin kertyneitä kalkkeutumia yms. mutta jos putki on täysin tukossa, eivät nuo miedot aineet välttämättä riitä. Perehdyn asiaan vielä tarkemmin ja laitan sitten sähköpostia!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *