Kysy kemistiltä, osa 6

posted in: Uncategorized | 0

Hyvää ensimmäistä joulunpyhien jälkeistä päivää! Nyt kemistille onkin tullut useita kysymyksiä, joihin saadaan vastaus tämän päivän blogissa. Aiheina siivous, hiusten suoristaminen ja kinkunrasvojen hävittäminen. Tervetuloa lukemaan ja muista, että voit aina lähettää kysymyksiä valitsemalla Kysy kemistiltä!

Nimetön lukija kysyy:
”Moi. Käytin vahingossa lattian pesuun vääränlaista pesuainetta mikä sisältää ei toivottuja kemikaaleja. Onko tällaiset aineet kuin kalsiumkarbonaatti, limoneeni ja linaloli biohajoavia aineita?”

Kemisti vastaa:
”Kaikki nuo aineet ovat luonnontuotteita. Kalsiumkarbonaattia on kalkkikivessä. Aine ei sinänsä ole biohajoavaa, mutta harmitonta kyllä. Limoneeni on se aine, joka antaa sitruunalle tuoksun. Linaloli on monissa kasveissa esiintyvä tuoksuva aine. Limoneeni ja linaloli ovat biohajoavia. Linaloli aiheuttaa kuitenkin allergisen reaktion osalla ihmisistä.”

Toinen nimetön lukija kysyy:
”Moi. Olisi tällainen kysymys: Käytin pinttyneeseen likaan laimentamatonta väkiviinaetikkaa (10% väkevyys) ja ystäväni varoitti minua etikkahapon höyryistä mikä on kuulemma syövyttävää. Käytin melko reilusti etikkaa mopatessani enkä laimentanut sitä vedellä. Aiheutuuko etikkahaposta oikeasti huoneenlämmössä vaarallisia höyryjä ja onko tässä kuinka suuri terveysriski? Jälkeenpäin kyllä moppasin kyseisen kohdan pariinkin kertaan ensin pelkällä vedellä ja sitten sen jälkeen vielä vedellä mihin olin sekoittanut fairy pesuainetta.”

Kemisti vastaa:
”Etikkahappo on heikko happo, joka 10 % pitoisuudella ei ole vaarallista ihmisille. Esimerkiksi väkiviinaetikan etikkahappopitoisuus on 10 % ja siihen säilöttyjä elintarvikkeita voi surutta syödä. Tuon vahvuinen etikka voi ärsyttää ihoa ja silmiä, jos sitä roiskuu nesteenä päälle. Huuruista en olisi huolissani.”

Nimimerkki Kampaaja kysyy:
”Hiusten kihartaminen permanentilla on tuttu tapahtuma mutta hiusten suoristaminen pitkäaikaisesti askarruttaa.
Hiusten suoristamiseen tarkoitetuissa tuotteissa käytetään mm. glyoksyylihappoa happamassa pH:ssa lämmön avulla. Miten glyoksyylihappo vaikuttaa/reagoi hiuksen keratiinin kanssa?”

Kemisti vastaa:
”Tuosta aihepiiristä en tiennyt paljoa ennalta, joten piti etsiä tietoa. Valitettavasti sivu, jolta löysin etsimääsi tietoa, näyttää konekäännetyltä. Sen mainostama, glyoksyylihappoa sisältävä valmiste vaikuttaa sisältävän myös aminohappoja, jotka yhdistyvät hiusten omaan keratiiniproteiiniin. Glyoksyylihappo itse ei ole aminohappo, mutta sisältää samanlaisen karboksyyliryhmän kuin aminohapot. Aminohapot liittyvät toisiinsa niin, että karboksyyliryhmä kiinnittyy viereisen aminohapon amiiniryhmään. Ainakin teoriassa myös glyoksyylihapon karboksyyliryhmä voi liittyä aminohapon amiiniryhmään. Glyoksyylihappomolekyylit kiinnittyvät siis keratiiniproteiinien päädyissä oleviin amiiniryhmiin.

Sivu löytyy täältä:
https://pophair.de/fi/friseur-shop/haare-glaetten-ohne-glaetteisen/

Löysin vielä tämän opinnäytetyön, jossa on paljon lisää tietoa hiusten kemiasta:
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/339477/Opinn%C3%A4ytety%C3%B6%20Essi%20Hautala.pdf?sequence=2&isAllowed=y

Nimetön lukija kysyy:
”Kinkkurasvan hävittäminen on jokavuotinen toimenpide. Viemäriin ei saa kaataa, jne. Muodostaako kinkkurasvan sisältämät lisäaineet, pääasiassa kai suola, riskejä tai haittoja, jos rasva poltetaan esimerkiksi takassa tai valetaan kynttilöiksi tai ulkotuliksi? Ilmaston, sisäilman, laitteiston (takka/hormi) kannalta?”

Kemisti vastaa:
”Takassa ei periaatteessa saisi polttaa muuta kuin kuivaa puuta. Käytännössä kinkunrasvan sisältämä suola ei pala, vaan jää tuhkan mukaan takan pohjalle. Riippuu tietenkin siitä, miten suuri ja suolainen kinkku sinulla on ollut, kannattaako kyseisestä poltosta jäänyttä tuhkaa hyötykäyttää esimerkiksi lannoitteena vai pitäisikö se laittaa sekajätteeseen. Jos käytät tuhkaa johonkin, kannattaa varmaan ottaa ensin edelliset tuhkat talteen pesästä, putsata sitten takka uudestaan kun rasvat on poltettu ja laittaa suolaa sisältävä tuhka sekajätteeseen. Kynttilöiden ja ulkotulien osalta en näe suurempaa vaaraa kuin steariininkaan kanssa. Kynttilöiden polttaminen sisällä aiheuttaa joka tapauksessa pienhiukkasia sisäilmaan.

Jos et tiedä, mitä tehdä kinkunrasvojen kanssa, suosittelen osallistumista kinkkutemppuun, jossa jouluherkuista kerätyt paistinrasvat pääsevät tehokkaaseen hyötykäyttöön biodieselinä. Yhden kinkun rasvoilla auto kulkee 3 kilometriä, ja jos mietitään miten paljon kinkkua ja muita rasvaa tihkuvia herkkuja suomalaiset syövät jouluna, saadaan aika paljon fossiilisia polttoaineita korvattua.
https://www.kinkkutemppu.com/

Jouluruokaa sekä itselle että autolle. Älä kuitenkaan kaada kinkunrasvaa suoraan tankkiin, vaan kierrätä se Kinkkutempun kautta.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *