Kysy kemistiltä, osa 3

posted in: Kysy kemistiltä | 0

Kysy kemistiltä-palsta aktivoituu jälleen tauon jälkeen. Tämänkertaiset kysymykset kemistiltä liittyvät aineiden liukoisuuteen.

Anonyymi lukija kysyy:
”Moi. 75 % etanolia sisältävä käsidesipullo putosi pöydältä kissan juomakippoon ja mietin kuinka se kippo tulisi pestä. Voiko etanolin pestä pois käyttämällä pelkästään vettä vai tarvitseeko sen poistamiseen käyttää järeämpiä pesuaineita? Muistaakseni etanoli liukenee hyvin veteen mutta en ole varma.”

Kemisti vastaa:
Etanoli eli etyylialkoholi on samaa alkoholia, jota arkikielessä kutsutaan vain alkoholiksi. Etanoli liukenee veteen, siksi alkoholijuomapulloihin ei muodostu erillisiä kerroksia etanolista ja vedestä. Etanoli itsessään on hyvin haihtuvaa ja sitä käytetäänkin puhdistus- ja desinfiointiaineissa. Haihtuvuus on käytännöllistä, koska etanolipitoisen käsidesin käytön jälkeen käsidesiä ei tarvitse huuhdella pois, vaan sen voi antaa haihtua. Pelkälle etanolille riittäisi se, että sen antaisi haihtua huoneenlämmössä pois pinnalta. Käsidesi voi kuitenkin sisältää muitakin kissalle haitallisia aineita ja jos se on geelimäistä, se ei pääse yhtä helposti haihtumaan. Suosittelen pesemään kupin astianpesuaineella, huuhtelemaan vedellä ja antamaan kuivua.

Marianne kysyy seuraavaa:
”Hei. Liukeneeko amiinifunktioiset yhdisteet isopropanoliin?”

Kemisti vastaa:
Aineen liukoisuus riippuu poolisuudesta. Jos poolisuus ei ole tuttu käsite, kannattaa katsoa opetus.tv:n videot: https://opetus.tv/kemia/ke1/poolisuus/ . Isopropanoli sisältää sekä poolisen OH-ryhmän että poolittoman hiiliketjun, joten se pystyy liuottamaan sekä poolisia että joitakin poolittomia aineita. Typpiyhdisteiden kolmiuloitteisesta rakenteesta johtuen amiinit ovat poolisia. Typpi muodostaa kolme sidosta ja niiden lisäksi sillä on yksi vapaa elektronipari. Nämä kolme sidosta ja elektronipari yhdessä muodostavat tetraedrin. Typpi on elektronegatiivisempi kuin hiili ja vety, joten amiiniyhdisteissä se vetää sidosten toisessa päässä olevien hiilten ja vetyjen elektroneja puoleensa. Tästä muodostuu negatiivinen osittaisvaraus. Oheisesta ”mugshot”-kuvasta edestä otettuna kokematon molekyylimallien lukija voisi tulkita, että yhdiste on sillä tavalla symmetrinen, että pooliset sidokset kumoavat toisensa. Sivuprofiilista kuitenkin näkyy, että molekyylille muodostuu positiivinen ja negatiivinen napa. Edessä törröttävillä vetysarvilla on positiivinen osittaisvaraus, typpipään takaraivossa negatiivinen. Jos amiiniin yhdistyneet hiiliketjut ovat hyvin pitkiä, yhdisteen poolisuus pienenee. Silloin, kun yhdiste on kovin pooliton, sen liukoisuus lyhytketjuisiin alkoholeihin pienenee ja se liukenee paremmin orgaanisiin liuottimiin.

Amiini poseeraa mugshottia varten edestä ja sivusta.
Amiini edestä ja sivusta.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *